Finleyn taklaus

Liigassa näkee päivittäin nykyisin niin sanottuja tuomarifarsseja, ja Liigaa aktiivisesti seuraavat mediat eivät edesauta katsojien sääntötuntemusta, kun teettävät kyselyitä siitä, oliko taklaus tai tuomio oikein vihelletty.

Päätinkin tästä intoutuneena perustaa nhlblogi.comin alle erillisen tuomarifarssiosion, jossa paneudun epäselviin tilanteisiin sääntökirjan puitteissa. Tilanteet voivat koskea mitä tahansa sarjaa, jonka ottelutilanteen tulkinnasta suuri yleisö kohahtaa.

Minulla ei ole sen kummempia referenssejä asiaan muuta kuin se, että satun lukemaan todella paljon Isoa Kirjaa, katson kurinpidon videot säännöllisesti ja olen kiinnostunut. Olen selvittänyt erotuomaritestin parikymmentä vuotta sitten puhtain paperein, mutta silloin pelattu lätkä on kovin erilaista nykypäivään verrattuna. Pyrin myös tulkitsemaan tilanteet neutraalisti.

Tiistain puhutussa Vaasan Sportin ja HIFK:n välisessä ottelussa Joe Finley taklasi Joel Kivirantaa ja lähti suihkuun estämisestä.

Tilanteen voit katsoa Ruutu-palvelusta.

Tilanteessa Sportin Ari Gröndahl heittää polvenkorkuisen kaveripassin Kivirannan polvisuojaan. ”Syötön” haistanut Finley taklaa Kivirantaa luullen tätä kiekolliseksi.

Kivirannalla ei ole kuitenkaan kiekkoa hallussaan, sillä hän ei käsittele kiekkoa mailalla, luistimella tai käsillään, vaan se kimpoaa hänen polvisuojistaan.

Sääntökirja sanoo:

”KIEKON HALLINTA / KIEKOLLINEN PELAAJA – Hallinnalla tarkoitetaan kiekon laajennettua hallussapitoa.

– Pelaajalla on kiekko hallinnassaan, jos pelaaja käsittelee kiekkoa mailallaan, käsillään tai jaloillaan pelaten. Jos toinen pelaaja tai hänen varusteensa koskevat kiekkoon, kiekko osuu maaliin, irtautuu pelaajalta jollain tavoin, niin pelaajalla ei katsota enää olevan kiekko hallinnassaan.

– Kiekon hallussapidolla viitataan pelaajaan, joka käsittelee kiekkoa mailallaan, tarkoituksellisesti ohjaa kiekon kanssapelaajalleen tai sulkee kiekon. Mikään kiekon tahaton osuma tai kimpoaminen vastustajaan, maalikehikkoon tai laitoihin ei merkitse kiekon hallussapitoa. Viimeisellä kiekkoa pelanneella kenttäpelaajalla katsotaan olevan kiekko hallussa ja häntä voidaan sääntöjen puitteissa taklata edellyttäen, että taklaus tapahtuu hänen hallitessa kiekkoa tai välittömästi sen jälkeen, kun pelaaja on menettänyt kiekon hallustaan.”

Koska Kivirantaa ei katsota kiekolliseksi pelaajaksi, hän ei ole myöskään taklattavissa. Sosiaalisen median keskustelussa oli jokin harhakäsitys, että syöttöä vastaanottava pelaaja olisi jollain asteella kiekollinen pelaaja. Ei ole.

Estäminen, kohta 150.5:
”Pelaajalle, joka taklaa kiekotonta vastustajaa, tuomitaan pieni rangaistus estämisestä.”

Koska Kiviranta loukkaantui tilanteessa, sääntökirja lisää:
”Pelaajalle, joka vahingoittaa tai piittaamattomasti vaarantaa vastustajaa estämisen seurauksena, tuomitaan joko iso rangaistus ja automaattinen pelirangaistus tai ottelurangaistus.”

Kukaan ei väitä, että Finley olisi toiminut moraalittomasti tilanteessa. Hän haistoi oikeaoppisesti syötön ja taklasi luullen pelaajaa kiekolliseksi. Jos kiekko olisi tullut lapaan tai Kivirannalla olisi ollut kiekko hallussaan, tilanne olisi ollut puhdas taklaus. Varmasti pitkälti tästä syystä pelikieltoa ei jaettu.

Syy miksi Kiviranta loukkaantui (ei ollut valmistautunut taklaukseen), on yhdentekevä. Finley esti, Kiviranta loukkaantui ja sillä sipuli.

Jos tuosta tilanteesta pitäisi antaa jollekin nuhteet, se olisi Gröndahl, joka antoi niin sanotun itsemurhasyötön (suicide pass). Kuten eräs twitterin valmentajalegenda sanoi, Gröndahl olisi ansainnut syötöstä pelikieltoa.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s