”NHL:ssä Tyrväinen olisi…”

Blogin pirtaan ei kuulu yleensä Liigan piiriin kuuluvat asiat, mutta eurokiekossa on tapana heittää pöytään niin sanottu änärikortti. Tavallisesti sen tarkoitus on tuomita eurokiekko sarjaksi, jossa kontaktipeli on ”kielletty”.

Pelicansin ja HPK:n välisessä ottelussa Pelicansin Antti Tyrväinen lanasi Joonas Lehtivuoren kylmäksi ulosajon arvoisesti. Jälkipelissä on useampaankin kertaan heitetty pöytään, että Tyrväinen pelaa ”väärässä sarjassa”viitaten siihen, että NHL:ssä ko. taklaus täysin hyväksyttävä.

Vaikka taklaus osui Lehtivuorta päähän, rangaistus ei tullut päähän kohdistuneesta taklauksesta, vaan ryntäyksestä, jonka määritelmä on:

”Luisteltuaan vastustajaa kohden pelaaja taklaa tätä tarpeetonta voimaa käyttäen tai ryntää tai hyppää vastustajan päälle.”

Ja näin tapahtui lähes kirjaimellisesti. Tyrväinen tulee puolen kentän vauhdilla ja täysin tarpeetonta voimaa käyttäen taklaa Lehtivuorta, joka on kaiken lisäksi irti laidasta. Tuon selkeämpää ryntäystä ei ole olemassa. Ei NHL:ssä, eikä IIHF:n sääntökirjassa. NHL:n sivuilla on käytössä vielä hienosti ”video rulebook”, jossa on ryntäyksestä ihan käytännön esimerkkejä. Ensimmäisessä videoesimerkissä on hyvin paljon samanlainen tilanne, kuin Tyrväisen kohdalla.

Puhumattakaan siitä, että Tyrväisellä nousee jalat jäästä. Eräs ”urheilujätkä” kertoi sosiaalisessa mediassa, että Tyrväisellä oli jalat 100% jäässä taklaushetkellä. On ehkä jääkiekon suurin myytti, että niin kutsutussa hyppytaklauksessa pitäisi jalat olla irti jäästä ennen kontaktia. Tyrväinen ponnistaa ylöspäin ja se riittää. Hyppytaklaushan ei sinäänsä ole oma rangaistuksensa, vaan on osa ryntäyksen määritelmää.

Videoesimerkki.

Itseäni hämmästytti entisen liigapelaajan kommentti twitterissä, että kaukalossa ei ole nopeusrajoituksia. Kyllä on, ja sitä sanotaan ryntäykseksi. Jere Karalahti puolusteli Tyrväisen taklausta ja sanoi sitä puhtaaksi.

Siinä kohtaa, kun kysytään asiantuntijaa sääntökirjasta, Karalahti olisi viimeinen kenelle soittaisin. Tai muutenkaan lätkänpelaajalta ei kannata kysellä hirvittävän monimutkaisia asioita sääntökirjan sisällöstä, koska vastaus voi olla aivan mitä tahansa.

Taklattavan vastuu

Loukkaantumistilanteissa korostetaan aina taklattavan vastuuta ikään kuin se nollaisi sikamaisen taklauksen välittömästi. Pää alhaalla tai valmistautumattomana taklaukseen.

NHL:ssä tuo olisi ollut jopa kahden erilaisen rangaistuksen arvoinen. Sen lisäksi, että Tyrväinen olisi lähtenyt ovista ulos ryntäyksen takia, hän olisi myös päässyt puremaan tuppea päähän kohdistuneesta taklauksesta. NHL:ssä tarkennettiin pari kautta sitten päähän kohdistuvan taklauksen sääntöjä, eli aina, kun taklaus osuu ensin päähän, se on päähän kohdistunut taklaus jos tilanne on vältettävissä. Taikasana on ”main point of contact”. Ja tilannehan olisi ollut tässä tapauksessa vältettävissä.

Lainaus:
”A hit resulting in contact with an opponent’s head where the head was the main point of contact and such contact to the head was avoidable is not permitted”.

Samaisessa videosääntökirjassa on esimerkein selitetty päähän kohdistunut taklaus.

NHL:ssä tehdään jatkuvasti töitä sen eteen, että pelaajien peliura ei päättyisi ennen kuin se olisi edes alkanut. Vauhdit kasvavat ja säännöt pitää olla sellaisia, etteivät ne edesauta aivotärähdyksiä. NHL:n sääntökirjan uusi sanamuoto päähän kohdistuneissa taklauksissa oli juuri tätä tärkeää työtä turvallisuuden eteen.

Taklauksen tarkoitus on edistää peliä, eli karvauksessa on tarkoitus irroittaa pelaaja kiekosta ja luoda maalipaikka. Tyrväinen pelaa taklauksellaan itsensä ja vastustajan ulos pelistä, joten ainoa tavoite on vahingoittaa vastustajaa, eikä suinkaan pelata omalle joukkueelle maalipaikkaa. Tyrväisellä oli kymmenen eri vaihtoehtoa tuohon tilanteeseen ja ratkaisu oli alusta asti vahingoittaa pelaajaa kovalla niitillä.

Tyrväisen kommentit pelin jälkeen ovat juuri sitä itseään. Syyttää vastustajaa siitä, että antoi mahdollisuuden ajella sipuli tohjoksi.

Tuosta ei tule muuta kuin paha olo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s