NHL Power Week 10-11: Pantterilauma kärkkyy piikkipaikkaa

Kausi lähenee puoliväliä ja vuosi vaihtuu. 1.1. klo 20 Suomen aikaa pelataan NHL:n talviklassikko ja sen jälkeen odotellaan All Star-taukoa, jonka suurin merkitys on se, että sen jälkeen alkaa kausi toden teolla. Siihen asti kaikki joukkueet kokoavat itseään kevättä varten.

Power Week siirtyy kahden viikon sykleihin. Osittain syy on ajanpuutteessa, sillä blogin ainoan ylläpitäjän hektinen arki vaatii veronsa. Ja toivottavasti ensi vuoden puolella itseäni työllistää harrastekiekkojoukkue Jarin Pallon Kanadan matkasta kertova dokumentti, johon olen hakenut rahoitusta Yleltä.

Blogi ei häviä mihinkään.

1. Panthers nousukiidossa

Panthers kävi ainakin hetkellisesti divisioonan piikkipaikalla kuuden ottelun voittoputken jälkeen. Temppu kertoo ennen kaikkea NHL:n tasaisuudesta, mutta myös siitä, miten asetelmat vaihtuvat kauden aikana. Panthers on viimeisen 15 vuoden aikana selvinnyt pudotuspeleihin vain kerran, kun joukkue hävisi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Devilsille kaudella 2011-2012. Paras sijoitus on kaudelta 1995-1996, kun joukkue pääsi peräti finaaleihin asti.

Panttereita ei ole koskaan otettu oikein vakavasti. Sitä on pidetty pisteautomaattina ja se ei ole oikein saanut houkuteltua hyviä pelaajia riveihinsä. Se on päässyt viime vuosina varaamaan erinomaisia pelaajia joukkueeseen ja näin ollen runko alkaa olemaan kunnossa.

Lisäksi Jaromir Jagrin hankkiminen joukkueeseen oli yksi parhaista hankinnoista aikoihin: Supertähtitason legenda, joka pystyy auttamaan nuoria pelaajia eteenpäin. Sen lisäksi, että hän mentoroi joukkuetta, hän osaa antaa myös itsestään pelillistä apua.

Joukkue pelaa edelleen enimmäkseen luomukiekkoa. Siltä puuttuu tietynlainen kurinalaisuus pelaamisessa, mutta Gerard Gallantin vapaa peluuttaminen kehittää yksilöä joukkueessa. Lisäksi pelit ovat viihdyttäviä katsoa.

Kovin pitkälle kevääseen Panthers ei tule pääsemään, mutta pudotuspeleihin joukkue on kiinnittänyt itsensä tukevasti. Joukkue on harmittavan haavoittuva loukkaantumistapauksissa, sillä esimerkiksi Aleksander Barkovin poissaolo näkyi todella kivuliaasti otteissa.

2. Toinen floridalaisjoukkue kaaoksessa

Jos se ei riitä, että Steven Stamkosin huhutaan lähtevän käytännössä joka viikko pois Lightningista, niin joukkuetta kärsii jatkuvasti loukkaantumisista. Lightningilla on todella vaikeaa tällä hetkellä. Se saa kiittää Atlantin divisioonan tasaisuudesta sitä, että sillä ei karkaa mikään käsistä vielä vähään aikaan. Vaikka joukkue pelaa erittäin vaihtelevalla menestyksellä, piikkipaikka on edelleen viiden pisteen päässä.

Tilanne on peräti ahdistava. Se on käytännössä sama joukkue, joka pelotteli vastustajia jatkuvasti hyökkäysarsenaalillaan, mutta tällä kaudella se ei pelota ketään. Puolustus toimii erittäin tiiviisti, mutta kiekko ei tunnu löytävän nuottaa sitten millään.

Myydäkö Stamkos?

En oikein näe mitään järkeä. Hän on vasta 25-vuotias ja on tunnettu hirvittävästä työmoraalistaan. Esimerkillinen kapteeni ja taistelija. Toki olisi mehukasta nähdä numero 91 esimerkiksi Toronto Maple Leafsin paidassa, sillä kotipaikka Markham on Suur-Toronton alueella. Hän olisi joukkueen suurin ja hienoin pelaaja sitten Mats Sundinin.

Lightningin kannattaisi luopua monesta asiasta, mutta Stamkos ei ole yksi niistä.

3. Capitals, Stars suurimmat mestarisuosikit juuri nyt

Starsin maalivahtitandem toimii – ainakin runkosarjassa. Joukkue on napsinut voittoja melko ahkeraan ja se on sarake, mikä eniten merkitsee jääkiekossa maalivahtien osalta. Antti Niemi on tällä hetkellä kassareista ollut aavistuksen vahvempi, mutta Kari Lehtonen ei ole ollut kuin pykälän heikompi.

Starsissa toimii hyökkäys aivan käsittämättömän hyvin ja sen kaksi suurinta ovat Jamie Benn ja Tyler Seguin. Ben on kokenut jyrä NHL:ssä ja on viimeisen kahden kauden aikana puhjennut jopa outoon kukoistukseen. Toki paljon voi antaa kiitosta Seguinille, mutta Benn oli viime kaudella aivan yhtä tulessa ilman Seguiniakin, joka oli poissa päälle kymmenen peliä.

Capsissa toimii Barry Trotzin peluutuksen lisäksi myös maalivahtipeli, joka on Braden Holtbyn myötä noussut uusille urille. Toki Holtby itse seisoo tolppien välissä, mutta Holtby on saanut ostaa joululahjan maalivahtivalmentajalleen, Mitch Kornille, joka on myös Pekka Rinteen menestyksen takapiru. Korn osaa tehdä hyvistä maalivahdeista loistavia.

4. Road To The NHL Winter Classic on taas eetterissä

Uudenvuoden päivänä pelataan jo nyt perinteinen NHL:n talviklassikko. Tällä kaudella joukkueet ovat Boston Bruins ja Montreal Canadiens, jotka ovat niin aidot kiistakumppanit kuin vain voivat olla. Saman divisioonan joukkueina he kohtaavat useasti ja näin tapahtuu myös pudotuspeleissä.

Kiinteänä osana talviklassikkoa on ollut viime vuosina siihen liittynyt dokumenttisarja, jota ensin nähtiin HBO:lla ja nyttemmin EPIX-nimisellä kanavalla. Tuottaja on kuitenkin pysynyt samana. Ainoa mikä on oikeastaan vaihtunut, niin Liev Schreiber kertojana.

Viime kaudella sarja kärsi hieman inflaatiota, mutta tällä kaudella eeppisyys ja mahtipontisuus on tullut takaisin, samaten hyvä soundtrack, mikä loisti poissaolollaan viime kaudella.

5. Joonas Korpisalo on saanut Columbuksessa vastuuta

Columbus Blue Jacketsin taannoinen kolmosvaraus Joonas Korpisalo on saanut maistaa viiden pelin verran NHL:n parrasvaloja. Otteet ovat olleet ailahtelevia. Flyersia ja Lightningia vastaan Korpisalo oli miltei loistava, mutta kolmessa muussa ottelussa kiekko ei tarttunut kovin vakuuttavasti suojiin.

Sergei Bobrovskin ollessa loukkaantuneena, Blue Jacketsin maalivahtiosasto on todella heikoilla kantimilla. Korpisalon satunnaiset imuroinnit voi laittaa kokemattomuuden piikkiin, mutta virallisella kakkosvahdilla, Curtis McElhinneyllä ei ole mitään selityksiä. Sen jälkeen kun Bobrovski loukkaantui, McElhinney on päästänyt keskimäärin neljä kiekkoa pelissä ja saanut laukauksista vain 85,5% kiinni. Nämä ovat niitä hetkiä, kun kakkosvahdin pitäisi näyttää kyntensä.

6. Habs niin ikään maalivahtiongelmissa

Maailman parhaan maalivahdin Carey Pricen ollessa loukkaantuneena, joukkue on joutunut turvautumaan Mike Condoniin. Condon on joutunut ottamaan ykkösvahdin paikan, vaikka kokemus ei oikein vielä riitä. Condon on ajoittain ollut täydellinen korvaaja Pricelle, mutta kova pelimäärä on vaatinut välillä veronsa. Kakkosvahtina paikannut Dustin Tokarski taas ei ole täyttänyt odotuksia ja on ollut huono kirittäjä.

Joukkue vaihtoi päihdeongelmissa painineen Zack Kassianin Ben Scrivensiin, joka tuli vauhdittamaan Condonia. Scrivens on tällä kaudella pelannut AHL:n puolella Bakersfield Condorissa, mutta mies muistetaan ehkä parhaiten Los Angeles Kingsistä, jossa hän paikkasi erinomaisesti Jonathan Quickiä.

Scrivens debytoi tänä yönä divisioonan kärkitaistossa Panthersia vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s