NHL Power Week 6: ”Meidän Mikko”

Power Week siirtyi tällä viikolla torstaiksi. Niin mielelläni kuin katsoisin ja kirjoittaisin NHL:stä päivästä toiseen, se ei valitettavasti ole taloudellisesti ja sitä myöten ajallisesti mahdollista. Pyrin kuitenkin julkaisemaan uuden viikkokatsauksen aina tiistai-torstai-akselilla.

1. Meidän Mikko

On hämmästyttävää, miten pelaaja voi pelata elämänsä kautta 32-vuotiaana. Nykypäivänä pelaaja on parhaimmillaan 25-28-vuotiaana. Tuon ikäisenä Koivu toki on tehnyt yhden kauden piste-ennätyksensä, mutta nyt hän on kokonaisvaltaisena pelaajana parhaimmillaan. NHL.com nosti esiin Selke-vertailussa Koivun ennakkosuosikkina.

Koivu on kerännyt aiheetonta kritiikkiä siitä asti, kun oman kylän poika Zach Parise puki päälleen Wild-nutun ja sai varakapteenin lätkän rintaan. ”Twin cityssä” katsotaan, että joukkueen itseoikeutettu kapteeni pitäisi olla juuri Parise. On ollut aivan sama mitä Koivu tekee, hän on tehnyt väärin.

Parhaimmillaan Koivu on tulisieluinen taistelija, joka antaa itsestään kaiken jäälle. Kun edessä on ilta, kun kaikki ei mene putkeen, se näkyy Koivusta heti, koska kontrasti on niin suuri normaalin päivän ja huonon päivän välillä.

NHL Without a Mapin ”Summer Camp”-jaksossa erittäin moni suomalaispelaaja ottaisi juuri Koivun ykkössentteriksi. Miksi? Vain luoja tietää, mutta jos pelaaja katsoo toista pelaajaa tuolla tavoin ylöspäin, hänen on pakko olla ennen kaikkea esimerkillinen johtaja.

Jos ja kun Koivu pitää pistetahtiaan yllä, hän rikkoo tällä kaudella 80 pisteen rajan – ainoana pelaajana Wildissa.

2. Panarin on vuoden tulokas

Tottakai, aina on loukkaantumisen mahdollisuus. Chicago Blackhawksin tuore venäläistähti Artemi Panarin on kirkkaassa johdossa Calder-kisassa. Pahin haastaja Max Domi alkaa huikean alkukauden jälkeen näyttämään jo hiipumisen merkkejä ja pisteitä ei tule enää joka pelissä. Suhteellisen rankka otteluohjelma vain yksinkertaisesti verottaa pelaajia.

Toisena haastajana pidin Colton Paraykoa, joka toki edelleen on kisassa vahvasti mukana, mutta Kevin Shattenkirkin paluun jälkeen Parayko on menettänyt roimasti peliaikaa. Ennen Shattenkirkin paluuta, Parayko ansaitsi yli 20 minuuttia peliaikaa per ottelu, mutta nyt on tullut ajoittain vain 15 minuutin peliaikoja, mikä kertoo ylivoimavastuun pienenemisestä.

3. Sadan pisteen kausi

Ja tällä tarkoitan henkilökohtaisia suorituksia. NHL:n pistepörssi voitettiin viime kaudella historiallisen heikolla tuloksella. Piikkipaikka irtosi 87 pisteellä. Pistepörssi on viimeksi voitettu 82-pelin kaudella alle 90 pisteellä… Ei koskaan.

Tasaisen vauhdin taulukolla Patrick Kane voittaa pistepörssin 126 pisteellä. Melkeinpä väitän, että viiden kärki rikkoo tällä kaudella 100 pistettä. Pisteen per runkosarjapeli, eli yli 82 pistettä saavuttaa kymmene pelaajaa.

4. Carey Pricelle jälleen Vezina?

En usko. Pricen alkukauden loukkaantumissuma vei käytännössä mahdollisuuden Vezinaan. Toki kaikki on vielä mahdollista, mutta Rangersin Henrik Lundqvistin ja Capitalsin Braden Holtbyn otteet saattavat tehdä Pricen työn liian vaikeaksi.

Tosin Vezina on vain lohdutuspalkinto. Kaikkein onnellisin kassari on se, joka nostaa kauden päätteeksi Stanley Cupin ja näillä otteilla Canadiensilla on siihen kaikki eväät.

5. Arizona Coyotes pudonnee aivan pian sijoilleen

Kojootit ovat tällä hetkellä tyynenmeren divisioonan neljäntenä. Takana kuikuilee koneensa käyntiin saanut Ducks ja edellä Vancouver Canucks. Divisioonan etu on se, että yksikään joukkue ei osaa pelata koko kautta tasaisesti. Kaikilla joukkueilla on vuoristoratamaista suorittamista.

Coyotesin rynnistystä voisi kuvailla sanalla ”ryöstö”, sillä se on ryöstänyt kaikki ottelunsa. Se puolustaa enimmäkseen ja lyö vastahyökkäyksistä maalin. Se ei loista tilastoissa oikeastaan missään muussa kuin pisteissä, mikä osoittaa omalla tavallaan todeksi sanan tilastokummajainen.

Joukkue laukoo vähän, päästää omaan päähän paljon laukauksia ja on yksi NHL:n huonoimpia ylivoimajoukkueita. Se on siis käytännössä vastahyökkäysjoukkue. Sellainen pelitapa toimii vain jonkin aikaa, mutta pitkän kauden aikana se sotii itseään vastaan. Coyotes on divisioonan hännillä viimeistään tammikuun puolivälissä.

6. Leon Draisaitl lunastaa odotuksia

Vuoden 2014 kolmosvaraus Leon Draisaitl on tehnyt tällä kaudella 12 ottelussa 17 pistettä. Se on hurja tahti. Hän on NHL:n kolmanneksi parhaassa pistetahdissa heti Patrick Kanen ja Jamie Bennin jälkeen.

Draisaitl on marinoitunut AHL:ssä alkukauden ja tuli Oilersin kokoonpanoon Connor McDavidin loukkaannuttua. Mitkään merkit eivät viitanneet vastaavanlaiseen tulokseen. AHL:ssä pistetahti oli heikohko johtuen toki heikosta joukkueestakin. Viime kausi Oilersissa oli katastrofi ja lopulta nuorukainen laitettiin takaisin Kanadan juniorisarjaan.

Draisaitl pelaa sentterinä, kuten Ryan Nugent-Hopkins ja loukkaantuneena oleva McDavid. Mitä tapahtuu, kun McDavid palaa takaisin? Mahtuvatko kaikki kolme sentteriä joukkueeseen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s