NHL Power Week 2: Valmentajaa vaihtoon

NHL:n toinen kokonainen viikko on paketissa ja siitäkään viikosta ei selvitty ilman isoja otsikoita.

1. John Tortorella takaisin penkin taakse

Viimeisen vuoden kiekkostudiossa viettänyt ”Torts” palaa valmennuspuuhiin. Vain yhden Canucks-kauden jälkeen tossua saanut Tortorella meni valmentamaan Jarmo Kekäläisen pyynnöstä kriisijoukkue Columbus Blue Jacketsia. Vaikka itse kuulin huhuista jo hyvän aikaa, olin aivan varma että Tortorella ei valmenna enää päivääkään NHL:ssä.

Vahvaan auktoriteettiin ja vanhan liiton meininkiin toimintamallinsa perustavat valmentajat ovat jo vähän historiaa. Esimerkiksi Mike Keenan ja hänen kaltaiset öykkärit ovat toki menestyneet KHL-valmentajina, koska venäläiseen kiekkoon vahva auktoriteetti sopii.

Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat vannoneet enemmänkin ihmisläheisen johtamiseen, mitä nykylätkässä aika moni NHL-valmentaja edustaakiin. Taikasana on siinä, että valmentaja johtaa joukkuettaan edestä ja tarvittaessa seisoo ulkopuolisten ihmisten ja joukkueen välissä. Tämä unohtuu silloin tällöin Tortorellalta, joka muun muassa sivuutti Roberto Luongon ykkösvahdin paikalta ulkoilmaottelussa ja laittoi Eddie Läckin maaliin.

Aika näyttää, miten Tortorellalla menee. Sanoisin, että mies on erinomainen valmentaja, kun puhutaan lyhyestä aikavälistä, mutta kun puhutaan pitkän kauden rytmimuutoksista, niin aina pudotuspelivauhtia pelaajiltaan vaativa valmentaja voi vain olla yksinkertaisesti liian raskas pelaajille käsiteltäväksi.

Joukkueella on vielä aikaa selvittää päänsä ja tiensä pudotuspeleihin, Tortorella voi olla herättäjänä hyvä valinta.

2. Karri Rämö farmiin ja Raanta Rangers-yleisön syleilyssä

Kaikkien yllätykseksi Karri Rämö komennettiin farmiin siirtolistan kautta, mikä on pakollinen ele, kun waiver-kelpoinen pelaaja siirretään alaspäin. Joukkueella on käytännössä kolme maalivahtia taistelemassa kahden maalivahdin paikoista ja oikeastaan kenelläkään ei mene vallan mainiosti. Sveitsiläisvahti Jonas Hiller on pelannut suurimman osan otteluista ja toiseksi eniten vastuuta on saanut farmiin passitettu Rämö. Erittäin ailahtelevana tunnetun Hillerin torjuntaprosentti on vaivaiset 87,2 ja Rämön taasen 87,9. Molemmat ovat siis umpisurkealla päällä.

Syy miksi farmiin lähti juuri Rämö, on yksinkertainen. Joukkueen nykyinen GM Brad Treliving tuli joukkueeseen vähän sen jälkeen, kun Rämö astui pukukoppiin. Trelivingin ensimmäisiä hankintoja oli juuri Hiller, kun moni odotti Flamesin menevän kahden suomalaisen tandemilla. Trelivingin listalla Hiller on Rämön edellä, vaikka Rämö kaappasi aloittavan maalivahdin paikan viime vuoden pudotuspeleissä.

Rämöä ei ison palkkalapun takia poimittu mihinkään joukkueeseen, vaikka on kauden jälkeen vapaa agentti jotain piti tehdä. Todennäköistä kuitenkin on, että tämän kauden jälkeen joukkueessa ei Rämöä enää nähdä.

Antti Raanta on kotiutunut hyvin Madison Square Gardenille. Ensin nollapeli kotiyleisön edessä ja sen jälkeen toisessa kohtaamisessa vain yksi kiekko omiin. Valmennus on tehnyt kiistattoman ykkösvahdin Henrik Lundqvistin kanssa lepo-ohjelman, mikä tietenkin tarkoittaa sitä että Raanta pelaa kun Lunkka lepää, eli noin 20 matsia kaudessa. Raannan ongelma ovat olleet se, että hän on vieraissa yleensä heikompi kuin kotona, mikä varmasti Rangersin päässä tiedostetaan joten Raanta pääsee varmasti nauttimaan MSG:n tunnelmasta usein.

Tuukka Raskin murheellista tilannetta katsotaan viikon päästä.

3. Canadiens on yhdeksän ottelun tappiottomassa putkessa

Montreal Canadiens pelaa tällä hetkellä ottelusta toiseen ryöstöretkilätkää. Se tarkoittaa sitä, että joukkue elää ja kuolee Carey Pricen mukana ja se todellakin elää tällä hetkellä. Price on täysin käsittämättömässä torjuntavireessä. Päästettyjen maalien keskiarvo on 1.29 ja torjuntaprosentti 96,1. 228 laukausta ja vain yhdeksän sisään. Voidaan sanoa, että pyöristettynä Price torjuu aivan kaiken.

Joukkue ei ole vielä kohdannut konferenssin ehdottomia eliittijoukkueita, kuten Tampa Bay Lightningia, Washington Capitalsia tai New York Islandersia, saatikka idän raudanlujia koneita. Toki Rangers jäi Molson Centerissä nollille.

Mikään voitto ei NHL:ssä ole helppo, mutta Canadiensin alku on vähemmän vaativa tasollisesti kuin monella muulla joukkueella.

4. Jamie Benn jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi

Kun alle kymmenen peliä on takana, maalipörssin kärki näyttää kovin erilaiselta kuin luulisi. Toki Jamie Benn kärjessä ei ole yllätys, mutta joukko sen takana on. Neljäntenä on esimerkiksi Jaromir Jagr, jonka yli satakiloinen juna ei pysähtynyt vaikka Aleksander Barkov lähti keskeltä. Dallas Stars kaatui 6-2 ja Jagrille maali ja syöttö.

Kymmenen sakista löytyy myös sellaisia nimiä kuin Adam Henrique ja Tyler Toffoli. Vanhat ratsut löytävät kyllä itsensä takaisin kartalle, mutta myös uusia nimiä on tullut kiikariin.

5. Lightningin sopimustilanne tulee olemaan vaikea

Tampa Bay Lightning kärsii nyt omasta laadukkaasta kehitystyöstään. Joukkueen kiistaton ykköstähti Steven Stamkos on omalla tasollaan, mutta viime kaudella tuhoisana ollut Palat-Johnson-Kutsherov-ketju on lähtenyt yskähdellen liikenteeseen. Johnsonilla on kasassa tehot 0+5, mutta suurin osa pisteistä on tullut ylivoimatilanteista.

Stamkos on 25-vuotias teräsmies, jolla on harvinaislaatuinen taito saada kiekko maaliin erittäin usein. Hänen absoluuttisesti parhaat vuotensa ovat edessä päin, vaikka mies paukutti hädin tuskin 21-vuotiaana 60 maalia kauden aikana. Stamkos voi käytännössä pyytää palkaksi mitä vain, etenkin kun kaksikko Jonathan Toews ja Patrick Kane määrittivät sopimukset uudelle miljoonaluvulle. 11 miljoonan maaginen cap hit ei ole kaukana. Jos Stamkos päättäisi lähteä vapaiden pelaajien markkinoille, se olisi valtava pommi. NHL-maailmasta ei löydy sellaista rahaa, mitä miehestä ei maksettaisi. Maple Leafs löisi varmasti peliin kaiken mitä sillä olisi. Stamkos on nimittäin Markhamista, Ontariosta kotoisin, eli käytännössä Toronton naapurista. Siinä olisi varsin mehukas tilanne.

Stamkosin sopimuksen lisäksi ensi kesänä on katkolla Kutsherov ja Alex Killornin sopimukset, joista ainakin ensimmäisen kanssa on lähes pakko saada sopimus aikaan. Mikäli merkit pitävät paikkansa, on sopimuksen arvo 3,333 miljoonaa dollaria, eli samat kuin Palatilla ja Johnsonilla.

Lightningilla on tällä kaudella kaikki pelissä. Ensi kesänä sopimustilanne on niin erikoinen, että sen on pakko luopua jostain tärkeästä ja silloin lähtöviivalla saattaa olla Steve Yzermanin ja Jon Cooperin suosikkipelaaja Valtteri Filppula.

6. Kuka lähtee seuraavaksi kävelemään penkin takaa?

Sen on oltava Bruce Boudreau. Joukkue ei tee maaleja ja Boudreaun aikana sillä on ollut joka kausi joukkue millä on potentiaalia voittaa kannu. Ja joka kausi se on pysähtynyt ennen finaaleja. Nyt joukkue kyntää niin syvällä ettei se saa mitään aikaiseksi kentällä.

On kerrottu, että Ryan Getzlaf kärsii nivusongelmista, mutta se ei selitä sitä miksi samalla Corey Perry, Ryan Kesler, Sami Vatanen ja muu huippupakisto alisuorittavat samalla. Kukaan joukkueesta ei ole saanut edes kolmea tehopistettä aikaiseksi.

Ongelma on siinä, että markkinoilla ei ole ketään tilalle. Kevin Dineen, Randy Carlyle ja vastikään Blue Jacketsin penkin takaa lähtenyt Todd Richards eivät kuulosta kovin vahvoilta kandidaateilta. Carlylelle toki joukkue on tuttu entuudestaan. AHL:n puolella ei ole oikeastaan mitään, koska kaikki parhaat ovat viime kausina jo siirtyneet NHL:n puolelle (Jeff Blashill, Cooper).

Noh, jos minulta kysytään, niin kuka tahansa muu kuin Boudreau.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s