Oikeusmurhakisat, osa 2

Viime vuoden suosituimpia postauksia olivat ”Tapaus Jormakka” ja ”Oikeusmurhakisat”. Jälkimmäisen aiheena oli erityisesti katsojille ilmeisen epäselvä maalialuesääntö IIHF:n sääntökirjassa.

Kirjoitin jokin aika sitten IIHF:n ja NHL:n sääntöjen eroista ja yksi suurimmista on maalialuesääntö. Selvyydeksi:

IIHF:n sääntökirjassa pelaaja ei saa pelikatkon tai jäähyn uhalla oleskella maalivahdin alueella.

NHL:n sääntökirjassa pelaaja saa oleskella maalivahdin alueella, kunhan ei häiritse maalivahdin työskentelyä olemalla näkökentän edessä tai estämällä liikkumista.

Suomen puolivälieräkohtaamisessa Tshekkiä vastaan Petri Kontiola joutui jäähylle maalintekotilanteessa. Useampi katsoja, allekirjoittanut mukaan lukien, luuli että Kontiolan jäähy johtui maalivahdin estämisestä, mutta syyhän oli siinä että Kontiola esti työnsi puolustavaa pelaajaa kaksin käsin, kun molemmat pelaajat olivat kiekottomia. Voidaan toki kysyä, että oliko vihellys puolivälierän hengen mukainen, mutta Kontiola antoi syyn viheltää ja se riittää.

Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.29.09 Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.29.27 Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.29.33

Toinen iso vihellys tuli lauantaina, kun Kanadan ja Tshekin välisessä ottelussa jälkimmäisen maali hylättiin vedoten maalialuesääntöön.

Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.20.33 Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.20.54 Näyttökuva 2015-05-17 kello 13.20.37

Sääntökirjasta löytyy sääntö 186. Kohdat kolme ja neljä ovat tässä käänteen tekeviä. Mikäli seisot maalialueella maalivahdin edessä, niin maali hylätään. Ennen turnausta ilmoitettiin että maalialueella on nollatoleranssi ja ne vihelletään kaikki. Tuomarin pitää antaa kuitenkin riittävästi aikaa pelaajalle poistua maalialueelta ennen kuin peli vihelletään poikki, mutta maalin sattuessa astuu voimaan alla luetellut kohdat. Näin kävi Tshekin pelaajalle. Kontiolan kohdalla Konna työnsi pelaajaa maalivahtia päin, mikä on sinällään jo hylkäyksen arvoinen, mutta Kontiola olisi tuosta lähtenyt boksiin jo ilman maaliakin.

maalialuesääntö

Maalialuesääntö tuntuu olevan sääntökirjan vaikein asia selittää maallikolle, koska usein kysymys on siitä että maallikosta tuntuu siltä että maali pitäisi hyväksyä. Tilannetta sekoittaa säännön tulkinta, miklä on eri rapakon takana ja täällä euroopassa, tosin tshekkien maali olisi hylätty myös siellä:

69.3: If an attacking player establishes a significant position within the goal crease, so as to obstruct the goalkeeper’s vision and impair his ability to defend his goal, and a goal is scored, the goal will be disallowed.

Tämän kaiken lisäksi katsoja unohtaa, että tilanteessa viheltävällä tuomarilla ei ole sellaista etua kuin uusinta, sillä videolta ei pysty tarkistamaan maalialuesääntöä, vaan se pitää tuomita siltä seisomalta. Edellä mainituissa tilanteissa virhettä ei kuitenkaan sattunut.

Pelaajan näkökulmasta nämä tuntuvat tietysti murheellisilta, mutta pitää muistaa että nämä pelaajat pelaavat tätä lajia työkseen. Heidän pitää tietää ensinnäkin maalialuesääntö ja toisekseen että missä luistimet sijaitsevat. Pelaaja kulkee aina harmaalla alueella tehden juuri niin paljon asioita kuin erotuomari sallii.

Oikeasti väärin menneet tuomiot

Kaksi päivänselvää vääryyttä kuitenkin tapahtui. Ensimmäinen oli Leo Komarovin ulosajo, mikä annettiin linjatuomarin ehdotuksesta. Erotuomari ei tilannetta nähnyt, mutta huonossa kulmassa ollut linjatuomari ilmeisesti näki tilanteen polvitaklauksena ja näin ollen rangaistuksena oli ulosajo. Sitä en osaa sanoa, miksi ne kolme muuta kentällä ollutta tuomaria eivät sanoneet vastakkaista mielipidettä.

Toinen väärin mennyt tilanne tuli heti Kontiolan tilanteen jälkeen Tshekin ylivoimalla. Kiekottomalta Joonas Kemppaiselta lyötiin maila kädestä, mikä on rangaistuksen arvoinen tilanne. Toisaalta, mekin näimme tilanteen vasta hidastuksesta.

Case Mertaranta ja sääntökoulutus

Antsa Mertarannan selostaminen on yksi iso osa sitä miten me katsomme peliä. Minä edellytän selostajalta vankkumatonta ammattitaitoa lajin säännöistä, jotta ne voidaan selittää televisiota katsovalle maallikolle. Alkusarjassa Mertaranta pohti ääneen, että katsotaanko videolta oliko Suomella liikaa pelaajia jäällä. Näin yksinkertainen asia pitää olla selostajan hallussa.

Tshekin ja Suomen välisessä ottelussa Mertaranta manasi koko tilanteen ja kirosi tuomarit. ”Ei tästä voi tulla” ja niin edelleen. Kuulemani mukaan TSN:n selostaja oli tokaissut vain, että ”turha jäähy”. Jos Mertaranta olisi tehnyt työnsä, niin hän olisi moittinut Kontiolaa turhasta jäähystä.

Kanadan ja Tshekin välieräottelussa Mertaranta kummasteli maalin hylkäystä, koska siinä nyt ei ollut mitään Mertarannan mielestä. Jääkiekonpelaajalle tuo pitäisi olla täysin päivänselvä asia. Kuten myös toimittajajille, jotka peliä katsovat ja raportoivat. On ammattitaidotonta puhua oikeusmurhasta, jos sääntökirjasta löytyy täysin tilannetta vastaava kuvaus. Ei jääkiekkoa tulkita niin, että jos jokin tuntuu maalilta, niin pakkohan sen on olla maali.

Olisikohan vihdoinkin Jääkiekkoliiton aika järjestää toimittajille erotuomarikoulutusta? Jo pelkästään Liigan peleistä saisi hyvää materiaalia siitä että mikä oli toimittajien reaktio tilanteisiin, kun pelaaja ei tehnyt tai teki jotain väärin.

Taito mennä eteenpäin

Huomionarvoista oli myös se, että Suomen NHL-pelaajat eivät kritisoineet tuomareita millään tavalla. Kapteeni Jussi Jokinenkin tokaisi vain että tuomarit viheltää ja pelaajat pelaa. NHL ei ole erotuomarivirhevapaa ympäristö. Sielläkin tapahtuu virheitä jatkuvasti, mutta suurin ero on, että siellä päin tilanteista ei julisteta kansallista hätätilaa.

New York Rangersin ja Washington Capitalsin välisessä puolivälieräottelussa Andre Burakovski sai Rangersin pelaajan mailan suoraan puhelimeen, mitä tuomari ei nähnyt. Seuraavassa tilanteessa Jevgeni Kuznetsov otti vielä jäähyn. Tilanne näytettiin hidastuksena, mutta kentällä olevat pelaajat eivät mussuttaneet, eivät huutaneet eivätkä kironneet. Kaikki keskittyivät seuraavaan vaihtoon. Myös selostajat olivat kaiken järjen vastaisesti aivan rauhallisia.

Säännöt uusiksi?

On täysin uusi keskustelu sen sijaan, että pitäisikö maalialuesääntö muuttaa sallivammaksi? NHL:ssä sääntö muutettiin 1999 pudotuspelien jälkeen, koska Brett Hullin tekemä Stanley Cupin ratkaissut maali oli kiistanalainen. Rapakon takana saa siis oleskella alueella mielin määrin, kunhan ei estä maalivahdin työskentelyä olemalla liikkumisen tiellä tai alueella näkökentän edessä.

Asialla on kääntöpuoli. Se lisää rajuja ajoja maalille mikä altistaa maalivahteja tarpeettomalle kontaktille ja toisaalta maalivahdit ajavat myös herkemmin alueella seisovien pelaajien päälle. NHL:ssä maalinedustatilanteet ovat ajoittain melkoista sekasortoa.

Tuomari viheltää peliä ja tulkitsee sääntöjä parhaansa mukaan. Syy on aina sääntökirjassa ja sen puutteissa, jos joku menee oikeustajun kannalta väärin. Pitää myöskin muistaa, että on jokin syy miksi se sääntö on sinne laitettu, mutta myös jääkiekkoliiton pitää herätä muuttamaan sääntöjä, jos jokin taas ei toimi.

Putin?

Sen sijaan, että esittää syytöksiä ilman perusteluja, niin kannattaa lukea erittäin pätevä artikkeli siitä miten kotikenttä (tai tässä tapauksessa 17 000 huutavaa tshekkiä) vaikuttaa erotuomarityöskentelyyn.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s