Moneyball NHL:ssä

Statistiikan käyttö urheilussa tuli tutuksi suomalaiselle yleisölle Brad Pittin tähdittämästä elokuvasta Moneyball, joka kertoi baseballjoukkueen innovatiivisesta tavasta käyttää tilastoja pelaajahankintojen taustalla. Elokuvassa tuli tutuksi termi ”He gets on base”, eli pelaaja joka pääsi pesälle oli joukkueelle arvokkaampi pelaaja kuin moni julkisuudessa arvostetumpi taito.

Jääkiekossa statistiikka tai tilastotiede on lähellä omaa sydäntäni. Määrittelen hyvän pelaajan täysin eri tavalla kuin moni muu jääkiekon ystävä. Miten määritellään numeroin hyvä kahden suunnan sentteri tai stay-at-home-pakki, jotka eivät loista niinkään pisteiden valossa? Muutenkin kuin siis katsomalla peliä.

Maalinteko on huono mittari onnistuneelle pelille, vaikka totta se tietysti on että maalit sen pelin ratkaisevat. Maalinteko on kuitenkin nykypäivän jääkiekossa sen verran onnenkauppaa, että peliä on syytä katsastaa tuottavuuden kannalta. Tuottaako yksittäinen vaihto hyökkäystilanteen vai joutuuko kentällinen puolustuskannalle? Entä kumpi piti kiekkoa? Entä kuka hyökkääjä riistää eniten kiekkoja? Kuka voittaa eniten aloituksia tai kuka blokkaa eniten laukauksia? Näihin kaikkiin vastauksen kertoo tilastot.

Kuka tilastoi?

NHL on ulkoistanut tilastotyön Elias Sports Bureaulle, joka on yksi maailman suurimpia tilastofirmoja maailmalla. Kotimaisessa Liigassa tilastotyö on taasen joukkueiden harteilla ja itse Liigalta tulee vain vähän tukea toimintaan. Osittain tästä syystä Liigan tilastointi on verrattain jopa onnetonta.

Kyselin facebookissa, olisiko jotain mitä lukijat haluaisivat minun tilastoinnista kertovan. Kysymykset henkilöstön määrästä olivat niin haasteellisia, että lähetin Eliakselle sähköpostia tilastoinnista. Katsotaan jos ehkä vaikka vastaisivat. Jos eivät, minulla on vielä pari muuta reittiä käytettävänä.

Tilastovirheet

Toinen kysymys koski sitä, että miksi taklaustilastoissa on eroavaisuuksia, kun joukkue pelaa vieraissa tai kotona. Pienen tutkimustyön päätteeksi näin tosiaan on. Kotonaan joukkueet tuntuvat olevan fyysisempiä kuin vieraissa. Tämä johtunee tilaston tulkinnanvaraisuudesta.

Maali, laukaus, jäähy ja aloitusvoitto ovat melko absoluuttisia käsitteitä johtuen siitä että tilasto ei tarvitse tulkintaa. Taklaus taas on tietyllä tapaa subjektiivinen käsite. Mikäli Elias Sports Bureau käyttää paikallisia toimijoita tilastoinnin apuna (toivottavasti tähänkin saadaan vastaus), kotijoukkueen tilastonäpyttelijä laittaa helpommin taklauksen kotijoukkueelle kuin vierasjoukkueelle.

Kotijoukkueelle siis lasketaan kaikki kulmahieronnat taklauksiksi, kun taas vierasjoukkueen pitää antaa näyttävä avojään pommi, jotta tilastomies edes huomioi kenttätapahtuman.

Tilastossa on todella merkittäviä vääristymiä, joita voi katsella seuraavasta taulukosta:

Untitled 6

Mitä joukkueet tekevät tilastoilla?

Joukkueet jalostavat joko itse tai alihankkijoita käyttämällä numerot käytännön tieteeksi. Tällaisia alihankitafirmoja ovat esimerkiksi Sports Analytics Institute tai Bloomberg sports, jotka tilauksesta tekevät pelaaja-analyysia joukkueille pohjautuen puhtaisiin tilastoihin, ei havaintoihin. Joukkue voi esimerkiksi palkata firman etsimään heille tilastoihin perustuen maalintekijän, jolla on tietystä pelipaikasta poikkeuksellisen hyvä onnistumisprosentti.

Yksi tilastofirmoja käyttävä joukkue on Pittsburgh Penguins ja ainakin sen entinen toimitusjohtaja Ray Shero. Jim Rutherfordista en osaa sanoa. Maaliskuussa Penguinsin johtoportaaseen kuuluva Dan MacKinnon paljasti, että James Neal hankittiin Dallas Starsista juuri Sports Analytics Instituten avustuksella ja tultiin siihen tulokseen, että James Neal laittaa paikoista sisään, kunhan ruokkijana on laadukas sentteri. Neal teki seuraavalla kaudella 40 maalia. Sen jälkeen Pens ei ole tehnyt yhtään pelaajahankintaa ilman tilastoanalyysiä. Näihin hankintoihin muuteen kuuluu muun muassa Jussi Jokinen. Lisää Nealin hankinnasta voi lukea The Globe and Mailin artikkelista.

Joillakin joukkueilla on tosiaan omia tilastoanalyytikkoja palkkalistoillaan ja Toronto Maple Leafs tekikin mielenkiintoisen liikkeen: He palkkasivat tilastoja apunaan käyttävän Sault Ste. Marie Greyhoundsin entisen toimarin, 28-vuotiaan Kyle Dubasin varatoimitusjohtajaksi. Dubasin palkkaaminen voi viedä jääkiekon lajina mielenkiintoiseen suuntaan.

Normaali jääkiekonseuraaja törmää usein normaaleihin pistetilastoihin, jäähyihin, tehotilastoihin, ehkä aloituksiin, laukaisuprosenttiin ja jääaikaan. Tottunut seuraaja katsoo myös taklaustilastoja, kiekonriistoja, kiekonmenetyksiä ja erikoistilanteiden peliaikaan. Erittäin kokenut seuraaja tietää, mikä on Corsi ja Fenwick.

Tehotilasto on täysin turha

Mustavalkoisin, käytetyin ja huonoin tapa lyödä tai palkita pelaaja on käyttää tehotilastoja, eli +/–saraketta, joka karkeasti sanoen mittaa että kuinka paljon pelaaja on ollut kentällä tehtyjen maalien tai päästettyjen maalien aikana. Sarake näyttää näiden kahden erotuksen poislukien maalit, jotka on tehty ylivoimalla. Tilasto yleisesti hellii kärkiketjujen maalinsylkijöitä, jotka saavat paljon peliaikaa tasakentällisin (ja ylivoimalla), mutta eivät viihdy kentällä esimerkiksi alivoimalla.

Suomalaisista Lauri Korpikoski on hyvä esimerkki tehotilaston typeryydestä. Korpikosken tehotilasto on viime kaudelta -7, joka siis tarkoittaa sitä, että Korpikosken ollessa kentällä joukkue on päästänyt maaleja enemmän kuin tehnyt, mikä ei kuulosta hyvältä. Korpikoski on kuitenkin tunnettu enemmänkin voimahyökkääjänä, joka pelaa Coyotesissa tasakentällisin ja alivoimalla. Korpikoski käyttää peliaikaansa kosolti puolustamiseen, kun tehotilastoa pääsee kartuttamaan vain hyökkäämällä. Vaikka ylivoimalla tehtyjä maaleja ei lasketa tehotilastoon, sitä Korpikoski pelaa noin vaihdon per peli, mikä ei ole paljoa. Ja myös sivuhuomiona: Korpikoski on joukkueessaan erittäin arvostettu pelaaja.

Myös puolustajat kärsivät tehotilaston valheellisuudesta, koska pakeille tulee enemmän vaihtoja kentällä kuin hyökkääjillä, joten tehotilasto voi näyttää kerrassaan kammottavia lukemia.

Toki en kiellä sitä, etteikö tehotilasto aina jotain kerro pelaajasta, mutta karski miinustilasto ei kerro pelaajasta tai hänen roolista mitään.

Se parempi tehotilasto

Kiekkoniilojen trenditilastoja ovat Corsi ja Fenwick, jotka on nimetty niiden keksijöiden mukaan. Molemmat ovat tilastoja, joita käytetään rapakon takana kiekkoseuraajien arkikielessä. Suurin syy miksei termit ole kotimaahan kantautuneet, on tilastourheilukulttuurin puuttuminen ja likimain onneton tilastointi.

Corsi on nimetty St. Louis Bluesin maalivahtivalmentaja Jim Corsin mukaan, joka kehitti tehotilaston, joka mittaa tehotilastoa paremmin kentällisen tai yksilön tehoa jäällä.

Kun pelaaja on kentällä, ja hänen joukkueensa laukaisee kohti maalia ja saa yhden pisteen. Kun pelaajan ollessa kentällä hänen maaliaan kohti laukaistaan, hän saa yhden miinuspisteen. Näiden erotus on Corsin arvo.
Corsi on siis: laukaukset hyökkäysalueella miinus vastustajan laukaukset hyökkäysalueella

Corsi ottaa mukaan myös blokatut laukaukset ja metsäkukkijat, joten se mittaa enimmäkseen kentällisen tai yksilön kiekonhallintaa.

Fenwick on nimetty Matt Fenwickin mukaan, joka on albertalainen kiekkobloggari. Fenwick olettaa, että kiekon blokkaaminen on pelaajan taito, joten se ei huomioi blokattuja laukauksia, koska ne tulevat harvemmin maalintekopaikoista. Fenwick siis mittaa tavallaan samaa asiaa kuin Corsi, mutta kuvaa enemmänkin maalintekopaikkoja.
Fenwick on siis: laukaukset maalia kohti ja maalin ohi miinus vastustajan laukaukset maalia kohti ja maalin ohi

Näistä kahdesta tilastosta saa myös tarkennusta:
iCorsi/60 tai iFenwick/60:   pelaajan corsi tai fenwick jokaista 60 minuuttia kohti
Close: Peli on joko tasan tai maalin erossa. Tällöin ei myöskään mitata kolmannen erän suorituksia, koska silloin johdossa oleva joukkue suojelee johtoaan eikä hyökkää.
Corsi ON: Corsi x 60 / peliaika
/ OFF: Joukkueen Corsi x 60 / pelaajan aika pois jäältä
/ REL: Kahden edellisen tilaston erotus

Fenwickiä tai Corsia ei löydy NHL:än virallisista tilastoista, vaan tilastot pitää kaivaa muista NHL-tilastoja ylläpitävistä sivustoista, kuten stats.hockeyanalysis.comista tai Extra Skaterista.

Kaikkea ei voida tilastoida

Tottakai pitää muistaa, että kaikkea ei ole mitattavissa numeroin: Miten kapteeni johtaa joukkuetta kopissa tai pelaako joku sydämellä vai ei? Pelaaja on kuitenkin vain ihminen, joka tekee ennustamattomia harhautuksia tai tekee virheen, kun kukaan ei sitä odota. Huippupelaajalle ominainen piirre on kuitenkin tasaisuus.

Joukkueet tekevät välillä kummallisia valintoja. Mikäli Anaheim Ducks olisi vienyt Dany Heatleyn hankinnan Sports Analytics Instituten analysoitavaksi, mitä luulette mikä tuomio olisi ollut?

2 kommenttia artikkeliin ”Moneyball NHL:ssä

  1. Paluuviite: Antakaa Ollin olla | Viitossentterin NHL-blogi

  2. Paluuviite: Minnesota Wildilla on kolme isoa estettä menestykseen | Viitossentterin NHL-blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s