Naisjääkiekon on noustava

Teen rohkean tunnustuksen: En ole tämän vuoden alkuun mennessä juurikaan kiinnittänyt huomiota / arvostanut naisjääkiekkoa, koska en ole juurikaan luonut ajatuksia sille. Olen avannut television ja katsonut taktisesti hieman heikkotasoisempaa kiekkoa, mistä on puuttunut jokin. Ja kun olen luonut nyt puoli vuotta asialle ajatuksen jos toisenkin, syy ei ole suinkaan sukupuolessa, vaan asenteissa (myös omassa) ja panostuksesta naisjääkiekkoon.

Naisjääkiekko yleisölajina

Olin toimitsemassa keväällä Turussa pelattavaa juniorijääkiekon suurturnausta, Turku Turnausta. Jälkimmäisenä viikonloppuna pelasivat vanhemmat ikäluokat, jotka saivat niin lämiä kuin taklata. Joukkueissa pelasi myös tyttöjä. Kun itse pelasin D-junioreissa, vastassa ei ollut ikinä tyttöjä, Turku Turnauksen joukkueissa niitä oli jatkuvasti ja osa oli jopa joukkueidensa parhaimmistoa huolimatta siitä, että fyysiset voimat olivat syntyjään hieman heikommat. Eräs KalPan tyttö oli luistelutaidossa poikia edellä valovuoden.

Tytöt saivat taklata sydämensä kyllyydestä peleissä ja myös osasivat tarvittaessa antaa koviakin taklauksia. Mitä tapahtuu, kun nuo tytöt eivät pärjää enää pitkälti pituutensa ja lihasmassansa takia poikien puolella? Heidät pistetään pelaamaan tyttöjääkiekkoa, jossa taklaukset – niin kuin me miesten jääkiekkoa seuraavat ymmärrämme – ovat kiellettyjä. Pelaajaa saa kiilata, kunhan luistelusuunta on sama.

Pelaamme samalla periaatteella harrastekiekkoa. Kilpasarjassa kiilataan E-junioreissa, eli ala-asteikäisenä. Sen jälkeen (vanhemmissa d-junioreissa) saa taklata  kunnolla. Ristikon käytön naisten jääkiekossa toki ymmärrän, joskin senkin soisi olevan valinnaista, mutta taklaussääntöä en yhtään. Taklaukset tekevät jääkiekosta lajin. Kanadalainen sanonta skate, shoot, hit, kuvaa juurikin lajin luonnetta.

Naiset pärjäävät miesten puolella, kunhan henkilökohtaiset taidot antavat myöden. Kaikkien aikojen naisjääkiekkoilija Hayley Wickenheiser pelasi Kirkkonummen Salamoissa Suomi-sarjaa, eli Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Ja siellä pelit ovat jo kovia. Wickenheiser teki 23 ottelussa 12 pistettä, mikä on keskiverto mieskiekkoilijallekin Suomi-sarjassa ihan hyvä saldo. Wickenheiser on 178 cm pitkä ja painaa vajaa 80 kiloa. Mikael Granlund oli tulokaskaudellaan NHL:ssä kevytrakenteisempi.

Panostus naiskiekkoon

Kun katsoin NHL Without a map-sarjan jakson, jossa Noora Räty esitteli Minnesota Golden Gophersin toimintaa, olin ällistynyt. Naisjoukkueella on oma halli, sen yleisökeskiarvo on otteluissa hieman vajaa 2000, mutta Golden Gophersin yleisöennätys naisten yliopistomatsiin on 6,854. Joukkueella on hienompi pukukoppi kuin suomalaisella Liigajoukkueella ja pelaajilla on omat loungetilat. Kuka tietää muuten kuka voitti viime kaudella naisten SM-kultaa jääkiekossa? Entä minkä niminen palkinto jaetaan Suomen mestarille? Käykää katsomassa.

Räty on muutenkin omalla julkisella toiminnallaan herättänyt terveen keskustelun naisjääkiekon tilasta Suomessa. Rädyllä on sijoitus (63.) The Hockey Newsin People of Power and influence ja sijoituksellaan hän jättää taakseen muun muassa Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtajan Jarmo Kekäläisen ja RAUTAKANSLERI Kalervo Kummolan, jolla ei ole läpyskässä sijoitusta laisinkaan. Jääkiekkoraamattu siis katsoo, että Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahti on vaikutusvaltaisempi kuin IIHF:än varapuheenjohtaja. Pari pykälää Rädyn edellä on muuan Wayne Gretzky. Siinä teille arvostusta, mitä hän ei kotimaassaan saa. Kanadan naisten maajoukkueen joukkueenjohtaja on nainen, Melody Davidson ja joukkueen päävalmentaja Florida Panthersin ex-käskyttäjä Kevin Dineen. Kuka Suomen naismaajoukkueen joukkueenjohtaja on?

Hitto, kun tarkemmin ajattelen asiaa, en näe Rätyä niinkään naisena, vaan täysin yhdenvertaisena lajin edustajana kenen tahansa kanssa ja tällaisen ajattelutavan soisin kaikille jääkiekon seuraajille ja harrastajille. Me hengitämme kaikki samaa lajia.

Räty kysyy aiheellisen kysymyksen: Sillä rahallisella määrällä, mitä jääkiekkoliitolla ja seuroilla on käytössään, miten on mahdollista, että naiset maksavat pelaamisestaan korkeimmalla sarjatasolla? Yleisömenestys on huono perustelu. Ilman rahallista panostusta, tulosta ja yleisölajia ei voi syntyä. Naisten otteluita voitaisiin televisioida. Aluksi vaikka pudotuspelit ja jatkossa muutakin. Kyllä minä katsoisin.

Kun katsoin naisten peliä Sotshin olympialaisissa Kanadaa vastaan, huomasin pelillisessä osaamisessa valtavan eron suomalaisiin nähden. Naisten maajoukkueen päävalmentajaksi nimettiin vähän aikaa sitten Lahden Pelicansin entinen apuvalmentaja Pasi Mustonen, joka teki ainoastaan vuoden sopimuksen ja sitten katsotaan miten menee. Maajoukkuepestit ovat miesten puolella yleensä pidempiä projekteja, joten mikseivät ne voisi olla sitä myös naisten puolella? Ei Roomaa ja varsinkaan mestaruuksia voittavaa joukkuetta rakenneta päivässä tai edes vuodessa.

Jääkiekkoliitto julkaisi hiljattain strategiansa vuosille 2014-2018 ja antoi seuraavanlaisen lauseen tulla julki:
”Myös esimerkiksi naisten rooli jääkiekossa on vähäinen, tähän haluamme kiinnittää huomiota.”

Seuraavassa tiedotteessa julkaistiin Jääkiekkoliiton liittovaltuusto, jossa yhtään naista ei löytynyt 23 varsinaisen jäsenen joukosta. Varajäsenistä löytyi yksi, Sari Rautio.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s