Minskin jälkipuinti

Ensiksi haluan ottaa hatun pois päästäni ja lyödä otsan lattiaan leijonalauman edessä, joka kaikkien odotusten vastaisesti kiskoi itsensä finaaliin ja kaatui periaatteessa heikommalla joukkueella saappaat jalassa.

Väärin voitettu?

Kanada-ottelun jälkeen sain lukea esimerkiksi Antti Pärnäsen artikkelin siitä, että Suomi voitti Kanadan väärin ja muutaman kappaleen verran huolestuneisuutta suomikiekon tilasta ja tulevaisuudesta. Se, joka esittää tällaisia väitteitä, ei ole itse kauhean perillä suomikiekon tilasta ja tulevaisuudesta.

Jukka Jalonen toi keskuuteemme ”Meidän Pelin” ja Petteri Sihvonen julkisen pelitapakeskustelun. Mustavalkoisesti nähdään, että joukkueen pitäisi sokeasti noudattaa yleisesti ottaen aina omaa pelitapaansa pelistä toiseen. Westerlund toi jo Sothsiin nopeammat hyökkäykset, joista oltiin huolestuneita pisin kotisohvia, koska Sihvonenkin oli. Sihvonen on tunnettu twiiteistään, joissa kerrotaan joukkueiden hitaat, puolihitaat ja nopeat lähdöt, joiden päälle ymmärtää viisi prosenttia kansasta. Allekirjoittanutkin ymmärtää kokeneena kiekkoniilona vain pintapuolisesti.

Suomi pelasi Kanadaa vastaan pienen maan kiekkoa isoa ja mahtavaa vastaan. Suomi puolusti ja iski niistä pienistä mahdollisuuksista tehokkaasti sisään kylmää maalivahtia vastaan. Sihvonen summasi ottelun hashtagilla #Väärinvoitettu. Ensimmäinen reaktioni oli, että ”mitä v***ua?”. Toki Sihvosen tavoite on provosoida. Hän twiittaa retorisia kysymyksiä esimerkiksi, että koskaMistä se kielii, että NHL:n pudotuspelissä Malkin dominoi enemmän kuin #mmkisat? #tasoero #NHL” unohtaen tahallaan, että 2012 kisoissa Malkin heitti 2012 MM-kisoissa kymmenessä ottelussa yksitoista maalia.

Suomi pelasi Tsekkiä vastaan täysin erilaista jääkiekkoa. Peli oli enemmän jalosmaista kiekkokontrollia kuin kertaakaan kisojen aikana ja tulin miettineeksi, että mahtaako Erkka Westerlund vain muuttaa taktiikkaansa voimakkaammin vastustajan mukaan, kuin Jalonen? Fiksua. Jalosen ongelma kisoissa yleensä oli hanakasti karvaavat joukkueet, kuten USA.

Toimittajien huolestuneisuus pelitaktiikan radikaalista muutoksesta Jalosen jälkeen on täysin turhaa. Pelitaktiikka muuttuu valmentajan mukaan ja sillä sipuli. Kirjoittajat puhuvat kuin jokin vuosituhansien evoluutio olisi mennyt takapakkia kivikaudelle.

Juniorituotannon taso

Pärnänen mainitsi artikkelissaan myös suomalaisen juniorivalmennuksen epäkohdat tason. Mikäli toimittaja ottaisi edes hetkeksi negatiivilasit pois päästään, hän huomaisi että varsinkin pakiston kohdalla tulevaisuus näyttää varsin kirkkaalta. Meillä on tulevaisuuden tähtipuolustajat Olli Määttä ja Rasmus Ristolainen. Tiedostaakohan Pärnänen, että noita ykköskierroksen pakkeja Suomelta ei historiasta montaa löydy? Vaikka olen aina sanonut, että draft-numero ei kerro kuin pelaajan sen hetkisen potentiaalin, Suomelta on tulossa niitä potentiaaleja läjäpäin. Ensi kesänä varataan ykköskierroksella muun muassa Julius HonkaVille Pokka tulee vielä pelaamaan hyvän uran rapakon takana. Siinä oli vasta puolustajia.

Hyökkäyspäässä on toki ylitarjontaa senttereistä. Tulevaisuudessa kahta ensimmäistä kärkiketjua tähdittää Aleksander Barkov ja Teuvo Teräväinen. Tällä hetkellä ennustetaan, että Kasperi Kapanen menee ensimmäisen kymmenen joukossa. Piakkoin tulee kaikkien huulille mies nimeltä Patrik Laine. 16-vuotias Laine pelasi viime kauden Tapparan A-junioreissa 40 ja kikkaili niissä 37 pistettä. Maajoukkueessa Laine pelasi yhdeksän ottelua tehden vaivaiset 23(!) pistettä. Saamieni tietojen mukaan Laine harjoittelee ensi kaudella Tapparan Liigaringin mukana. Muutenkin ikäluokat 1996-1998 vaikuttavat hyvinkin lupaavilta.

Parin vuoden päästä nähdään myös, minkälainen pelaaja on Eetu Selänne, kun hän tulee varausikäiseksi. Selänteen todellisen potentiaalin kertoo vasta se, että miten hän suoriutuu ensi kauden haasteistaan jossain Pohjois-Amerikan junnusarjassa. Toki eihän suomalainen juniorituotanto ole optimaalisessa tilassa. Etenkin parannettavaa on juuri A-juniori-ikäisten tuomisesta koviin peleihin.

Saanen myös muistuttaa, että Suomi otti tänä vuonna Nuorten MM-kisoista kultaa, mikä on esimerkiksi Pohjois-Amerikassa seuratumpi kuin jääkiekon vuosittaiset aikuisten MM-kisat.

Finaalin tapahtumat

Vaikka IIHF on mielestäni ollut hyvävelijärjestelmän leikkikenttä jo vuosikymmeniä, olen täysin varma, että ulkopuolinen taho ei enää tänä päivänä lopputuloksiin vaikuta. Puheet Vladimir Putinin setelitukosta tuomareiden taskussa on täysin naurettava. Siltikin on täysin selvää, että finaalissa nähtiin hyvin räikeitä tuomarivirheitä, joihin löytyy looginen syy, mikä ei sisällä pimeää setelituppoa kenenkään kourassa.

Kun kentällä olevat pelaajat antoivat kaiken itsestään jäälle, olisi kuulunut tuomareidenkin antaa. Tuomarit eivät olleet yksinkertaisesti pelin edellyttämällä tasolla ja venäläiset käyttivät tämän surutta hyväkseen sukeltelemalla tilanteissa. Lisäksi vahvasti venäläispitoinen yleisö vaikutti myös tuomareiden toimintaan ja tästäkin on tehty tutkimus: Kotiyleisön paine vaikuttaa tuomareiden vihellyksiin jäähyjen suhteen. Skenaariota käytiin läpi vuonna 2011 Sports Illustratedin artikkelissa ”What’s really behind home field advantage”. Kun kolme neljästä ylivoimamaalista tulee kyseenalaisenalaisesta jäähystä, niin voitaneen sanoa, että tuomareiden on syytä ottaa itseensä. Kokeneiden ammattituomareiden palkkaaminen esimerkiksi NHL:stä ei olisi lainkaan huono idea.

Ison kohun sai aikaiseksi tilanne, jossa Suomi pelasi kahden miehen alivoimalla ja Malkin tälläsi kiekon reppuun. Pelikellon mukaan edellinen jäähy meni päätökseen, joten myös toisen pelaajan olisi pitänyt päästä boksista pois. Pöytäkirjaan korjattiin, että Malkinin maali tulikin aikaisemmin ja suomalaispelaaja pysyi edelleen aitiossa. Kuten allaoleva videokuva todistaa, maalin jälkeen pelikello jäi päälle ja jäähy pyyhkiytyi taulusta. Toimitsijat tekivät täysin oikein korjatessaan ajan.

yv

Suomi taisteli todella voimakkaasti Venäjää vastaan, joten tuomarin iso rooli ottelussa haittasi hyvää kiekkoviihdettä.

No sitten se iso moka

Välieräottelussa Venäjän valmentajan Olegs Znaroksin ja Ruotsin valmentajan Rikard Grönborgin välille syntyi sanaharkkaa, jonka päätteeksi Znaroks näytti Grönborgille kurkunleikkausliikettä ja Grönborg taasen uhkasi tappaa Znaroksin. Znaroks sai tilanteesta pelikiellon. IIHF:än virallisesta lausunnosta otteita:

In the case of Znarok, he was found to be in violation in accordance with IIHF Rule 551 D)3 for making an obscene gesture to Gronborg.

Coach Gronborg was found to be in violation of Rule 551 D)2 which states that: Any team official who makes a travesty of, or is detrimental to the conduct of the game shall be assessed a match penalty. Gronborg, Sweden’s assistant coach, was suspended for making, according to the IIHF Rulebook “a travesty of the game by conducting himself in a detrimental manner by directing foul and profane language” toward coach Znarok.

……………

As a result of the suspension Znarok and Gronborg will not be allowed to be involved with the team in any manner prior to or during the game. This also includes any post-game ceremonies.

Znaroks oli kuitenkin pelin aikana yhteydessä mikrofonin kanssa apuvalmentajiinsa ja näin pystyi osallistumaan pelin kulkuun. Hän oli myös ehtinyt IIHF:än vitkuttelun vuoksi vetämään aamuharjoitukset joukkueelleen. En tiedä mitä sääntökirjan tulkintaa IIHF noin yleisesti ottaen käyttää, mutta perinteisesti ainakin Liigan otteluissa toimitsijakiellon saanut valmentaja ei saa osallistua millään asteella pelin kulkuun. NHL:ssä valmentaja ei saa olla missään tekemisissä joukkueensa kanssa pelikiellon ajan ja pääsy hallille estettäisiin.

Jostain syystä IIHF julkaisi sivullaan tarkentavan artikkelin Znaroksin rangaistuksesta, jossa sanottiin:
Will he be able to attend the game? 
“Yes but he will not be able to be on the bench, nor can he be involved physically with the team prior to the game or during the game.”

En oikein tiedä mitä tästä lyhyestä virkkeestä voisi ajatella, mutta en ole ikinä kuullutkaan sääntökirjan tulkinnasta, että valmentaja saisi olla mikin kanssa yhteydessä pelaajiinsa. Pelikielto tavallaan menettää merkityksensä.

Joka tapauksessa oman tulkintani mukaan Znaroks osallistui peliin ja näin ollen pelikiellon alla oleva joukkueen jäsen osallistui peliin valmentamalla katsomosta käsin, mikä on sääntöjenvastaista ja ennen kaikkea hyvien tapojen vastaista. Suomi voisi tehdä protestin, joka kyllä todennäköisesti hylättäisiin sillä samainen instanssi myös antoi Znaroksin olla mikki korvassa siellä aitiossa.

Suomi on ennenkin protestoinut pelioikeudettomasta pelaajasta. Itävallan kisoissa 1987 Suomi pelasi Länsi-Saksaa vastaan häviten yllättäen 1-3. Eräs Länsi-Saksan pelaaja, Miroslav Sykora, oli pistänyt erään tilastonikkarin silmään. Sykora oli nimittäin edustanut aikaisemmin synnyinmaataan Puolaa Nuorten MM-kisoissa, joten pelaaja ei olisi saanut edustaa uutta maata ilman erillistä hakemusta. Suomen protesti ensin hyväksyttiin, jolloin Länsi-Saksan voitto mitätöitiin. Wienin alioikeus kuitenkin kumosi päätöksen ja Länsi-Saksan voitto jäi voimaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s