Oikeusmurhakisat

Aina kun kuulen sanan oikeusmurha jääkiekossa tai twitterissä osuu silmiin sana tuomarifarssi, niin korviin särähtää. Yleensä asialla on sääntöihin vihkiytymätön kannattaja. Itse olen kuitenkin sen tyyppinen, että katson asian loppuun ennen kuin huutelen mielipiteitä ja katson asioita ilman kiihkoa ja ennen kaikkea analyyttisesti.

Jääkiekossa on (ainakin) kahdet sääntökirjat. Suurin osa maailmaa noudattaa IIHF:än virallista raamattua, kun taas Pohjois-Amerikassa pelataan NHL:än säännöillä. Kaksi lajiliittoa, kahdet säännöt. Suurimmat erot säännöissä on näkemys pitkästä kiekosta ja toinen on vaikkapa maalialueen koko. Myös varustevaatimukset ovat jonkin verran poikkeavia. Näiden kahden sääntöjen erot joskus aiheuttavat hämminkiä niin pelaajien kuin kannattajienkin keskuudessa.

Näissä kisoissa noudatetaan kuitenkin IIHF:än sääntökirjaa, joka on itselleni ihan yhtä tuttu kuin änärinkin sääntökirja, koska itse pelatessani noudatan juurikin tuota kansainvälisen jääkiekkoliiton raamattua.

Sääntökirjan pykälät ovat yritetty tehdä sellaiseksi, että tuomarikin ne ymmärtää (haha). Sääntökirjan täytyykin olla tietyllä tapaa niin mustavalkoinen, että tulkinnalle jätettäisiin mahdollisimman vähän tilaa. Tulkinnanvaraisia ja tuomarilinjan mukaisia tilanteita ovat yleensä jäähyt. Paitsiot, maalit ja niiden hyväksyminen on sääntökirjan mustavalkoisimmat asiat ja ihan syystä.

Pelaajan tehtävä on kulkea sääntöjen harmaalla alueella. Pelaajan näkökulmasta kenttätapahtumat ovat vähän niin kuin jalankulkija, joka menee punaisia päin. Lakia saa rikkoa niin kauan kuin kukaan ei huomaa, ja jos huomaa niin purnataan että eikö ole poliisilla parempaa tekemistä. Suuren yleisön mielestä punaisia päin kävelemisestä ei pitäisi sakottaa. Toisten mielestä taas se on vakava rike, mutta laki on asian suhteen yksiselitteinen.

Eilen Latvian ja Valko-Venäjän välisessä ottelussa, puoli minuuttia ennen päätössummeria Latvian pelaaja ampui kiekon verkkoon. Päätuomari hylkäsi maalin perustaen päätöksensä siihen, että pelaaja oli maalivahdin alueella / maalivahtia häirittiin. Nopeasti katsottuna pelaaja näyttää olevan maalivahdin alueen ulkopuolella, mutta määräävä tekijä säännöissä on:

4. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja seisoo maalialueella tai pitää mailaansa maalialueella, kun kiekko menee maaliin, ellei puolustavan joukkueen pelaaja ole toiminnallaan fyysisesti estänyt kyseistä hyökkäävän joukkueen pelaajaa poistumasta maalialueelta, kun kiekko menee maaliin ellei hänellä erotuomarin mielestä ollut riittävästi aikaa poistua maalialueelta tai ellei sovelleta sääntöä 470.

Ajallisesti määrittävä tekijä on se, kun kiekko ylittää maaliviivan. Tässä on kuva tuosta hetkestä. Ensimmäinen kuva on otettu siitä hetkestä, kun kiekko on tulossa maalialueelle ja toinen kun kiekko on juuri mennyt maaliin:

Untitled 7

 

Untitled 8

 

Sääntökirjasta löytyy myös ehtolause maalialueella oleskeluun:

7. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja on maalialueella kiekon ylittäessä maaliviivan eikä hän millään tavoin vaikuta maalivahdin mahdollisuuksiin torjua kiekkoa eikä kyse ole säännössä 471 kuvatuista tilanteista. (maali hyväksytään)

Kuvan tapauksessa kuitenkin Latvian pelaaja häiritsee maalivahdin työskentelyä seisomalla alueella, maalivahdin edessä joten tuomari tekee täysin oikein hylkäämällä maalin. Täytyy myös sanoa perään, että tilanne tapahtuu niin nanosekunnissa, että tuomari tekee kyllä ensiluokkaisen havainnon tilanteesta.

Tänään tapahtui toinen puhuttava ”oikeusmurha” Kanadan ja Norjan välisessä ottelussa. Maali hylättiin sillä perusteella, että Kanadan Jonathan Huberdeau oli maalivahdin alueella. Ennen maalia Huberdeau käy toistuvasti maalivahdin alueella pyörimässä, mikä jo itsessään voisi olla pelikatkon arvoinen. Huberdeauta ei millään tavoin tönitä, joten hän liikkuu harmaalla alueella heiluessaan sinisellä alueella. Kiekon ylittäessä maaliviivan Huberdeau itse ei ole maalivahdin alueella, mutta hänen lapansa on. Kaivetaan sääntökirja jälleen esiin samasta kohtaa kuin äsken:

4. jos hyökkäävän joukkueen pelaaja seisoo maalialueella tai pitää mailaansa maalialueella, kun kiekko menee maaliin, ellei… ja niin edelleen

Jälleen kerran voidaan miettiä häiritsikö Huberdeau mailallaan maalivahtia, mihin vastaus on ei. Tässä kohtaa tuomarille jää harkintavalta hyväksyykö maalin vai ei, mutta todennäköisesti Huberdeaun aikaisempi sekoilu alueella vaikuttaa päätökseen. Tuomari voi siis valita Viitossentterin käsityksen mukaan soveltaako sääntökirjan kohdan 470 pykälää 7. Tässäkin tapauksessa tuomari toimi sääntökirjan mukaan.

Untitled 9

 

Ymmärrän toisaalta pelaajien purnaamisen. Eihän latvialaispelaaja jalkojaan katsonut, kun heilui maalivahdin edessä. Hänen tehtävänsä on peittää maalivahdin näkökenttä mahdollisimman tehokkaasti, mutta sääntöjen rajamailla. Huberdeau ei vain tajunnut, että maila oli alueella tai ei tiennyt, että mailan pitäminen alueella on kiellettyä. Joka tapauksessa hyökkäävälle pelaajalle pitää olla selvää, mikä on maalivahdin alue ja mitä siellä saa tehdä.

Katsojan silmissä tuomiota sekoittaa se, että kyllähän pahempiakin rouhimismaaleja erilaisissa sarjoissa nähdään, mutta tilanteet ovat yleensä sellaisia, että kiekko on jo valmiiksi alueella pyörimässä, joten sen pelaaminen on täysin sallittua. Siitäkin löytyy pykälä:

5. Jos kiekko tulee irralleen maalialueelle ja tämän jälkeen hyökkäävä pelaaja mailalla pelaa kiekon maaliin. 

 

4 kommenttia artikkeliin ”Oikeusmurhakisat

  1. Paluuviite: NHL ja IIHF – kaksi eri sääntökirjaa samasta lajista | Viitossentterin NHL-blogi

  2. Paluuviite: Oikeusmurhakisat, osa 2 | Viitossentterin NHL-blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s