Pyhä graali ja kuka siihen nimensä saa?

The Cup, Holy grail, Dominion Challenge Cup. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kannun lahjoitti kenraalikuvernööri Lordi Frederick Arthur Stanley vuonna 1892 Kanadan jääkiekkosarjojen mestarin kiertopalkinnoksi. Ennen kuin se päätyi National Hockey Leaguen kiertopalkinnoksi, kannu oli haastepalkinto.

Kannu on näyttänyt suurin piirtein samalta vuodesta 1958 alkaen. Se painaa noin 15,6 kiloa ja se on noin 89,5 senttimetriä korkea. Kannussa on maljaosan lisäksi viiden renkaan palaset, joihin mahtuu aina 13 nimilaattaa kerrallaan, eli 65 kautta. Kun kaikki viisi ovat täynnä, vanhin osa poistetaan ja kiikutetaan Hockey Hall Of Fameen, Torontoon.

Ensimmäinen evoluutio (1893-1911) kannusta oli pelkkä maljaosa. Tämän jälkeen kannuun lisättiin jalkaosa, koska tila kannusta alkoi loppua kesken. Esimerkiksi vuoden 1907 kannun voittaja Montreal Wanderers kaiversi nimensä maljan pohjalle. Seuraavana vuonna taasen ei kaiverrettu mitään.

Vuodesta 1932 vuoteen 1947 kannu näytti lähinnä savupiipulta, koska kannun keskiosa oli hyvin pitkä. Tämän jälkeen siirryttiin nykymalliseen kannuun.

stanleycup-coupes

Kannuja on itse asiassa olemassa kolme. Aito ja alkuperäinen Dominion Challenge Cup sijaitsee Hockey Hall Of Famessa, Torontossa ja on pelkästään näyttelyesine. Sitten on olemassa se pytty, Presentation Cup, joka jaetaan finaalien jälkeen voittaneelle joukkueelle ja jota käytetään kun kannu kiertää pelaajien mukana ympäri maailmaa. Kolmatta jäljennöstä, eli Replica Cupia, käytetään kun Presentation cup ei ole näytillä Hockey Hall Of Famessa. Replica Cup ja Presentation Cup ovat molemmat valmistettu Montrealilaisilla hopeasepillä. Pienimuotoisia eroja löytyy, vaikka kyse on kopiosta. Vuonna 1984, kun Oilers voitti Stanley Cupin, joukkueen omistaja Peter Pocklington lisäsi isänsä nimen Basil Pocklington kannun nimilistaan. Koska kukaan ei varsinaisesti tarkistanut Pocklingtonin antamaa läpyskää, nimi myös kaiverrettiin kylkeen. Myöhemmin nimi peitettiin X:llä. Replica Cupista äksättyä Basil Pocklingtonia ei löydy ollenkaan.

Nimet kannussa

Kuka tahansa kauden aikana joukkueessa pelannut pelaaja ei nimeään pyttyyn saa. Eräällä keskustelupalstalla tuli mielenkiintoinen kysymys kannusta ja kuka nimensä siihen saa. Kysymyshän tietysti meikäläisten tapauksessa koskee lähinnä pelaajia, jotka reissaavat AHL:än ja NHL:än, koska eivät ole vielä waiver-kelpoisia. Sami Vatanen ja Erik Haula ovat tällaisia pelaajia.

Waiver-kelpoisuus tarkoittaa sitä, että pelaajaa voidaan liikuttaa NHL-joukkueen ja farmijoukkueen välillä ilman, että pelaaja käy niin kutsutun waivers-listan kautta. Waivers on siis tavallaan siirtolista, mistä mikä tahansa joukkue voi poimia pelaajan riveihinsä ilmaiseksi. Mikäli joukkue haluaa siirtää waiver-kelpoisen pelaajan farmiin, joutuu pelaaja waivers-listalle vuorokaudeksi. Waivers on siis voimassa koko kauden, ei ainoastaan siirtoikkunaan asti. Loppukaudella 23 pelaajan rosterirajoitukset poistuvat, joten pelaajia saa olla poppariosastolla odottelemassa useampikin pelaaja. Vatanen on kuitenkin pudotettu farmiin ylläpitämään pelituntumaa sen sijaan että odottelisi kutsua puku päällä aitiossa.

Säännöt nimen kaiverruksesta pyttyyn ovat hyvin yksinkertaiset: pelaajan on pelattava puolet runkosarjasta (41 ottelua) tai pelattava yksikin peli Stanley Cupin finaaleissa. Pelkkä pudotuspeli ei siis riitä. Hyvä esimerkki löytyy 2002 pudotuspeleistä, kun Detroit Red Wings hankki siirtoikkunan sulkeutuessa riveihinsä Jiri Slegrin. Slegr ehti pukea kahdeksaan runkosarjaotteluun, mutta ei pelannut peliäkään pudotuspeleissä ennen finaalia, joten nimi ei olisi pyttyyn ilmestynyt.

Finaalisarjassa Slegrin maanmies Jiri Fischer sai rumasta poikkaristaan ottelun verran pelikieltoa, joten Slegr puki ratkaisevaan viitospeliin ja sai lopulta nimen pyttyyn. Ja pöytäkirjaan, nimittäin Slegrille merkittiin ottelusta yksi kaksiminuuttinen kiinnipitämisestä.

Vaikka Vatanen ja Haula ovat käväisseet kauden aikana farmissa, molemmat ovat pelanneet reilusti yli puoli kautta, joten molemmat ovat oikeutettuja kaiverrukseen Stanley Cupin voiton sattuessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s